Ajattelin ilmeisesti heti alkaa laiskottelemaan tämän blogin päivittämisen kanssa. Vaikkei me laiskoja ollakaan oltu mitä tulee Pepen suhteen. :)

Kati on käynyt liki joka päivä hevosta liikuttamassa ja minä olen yleensä ollut kaverina. Maanantaina meillä oli lähestulkoon lepopäivä, silloin satoi niin kovasti vettä ettei kovin kummoista liikuttamista viitsinyt tehdä ja tänään kävi vähän samalla tavalla.

Nooran kanssa käytiin kuitenkin maastossakin olikohan se tiistai, vähän meinasi kuumua ja säikkyä rapakoita :D mutta muuten ok. Kovin kauas ei vaellettu kun noita hirviä tuolla pyörii, sekä niiden metsästäjiä eikä me hoksattu edes ottaa huomioliivejä mukaan. Mutta löydettiin aivan ihania reittejä tuolta, ne ei kyllä lopu kesken talven aikana :) Kati kävi myös eilen lyhykäisellä metsälenkillä minä en sitten ole ratsastanut ollenkaan kahteen päivään! Onnetonta touhua. Onneksi riittää noita muita ahkeria liikuttajia ;)

Tänään meillä oli suunnitelmissa käydä naapurin kentällä hyppäämässä, siellä on vähän isompi ja parempipohjaisempi kenttä, tosin jonkin verran saattaa olla isompia kiviä. Laitettiin aluksi yksi matala ristikkoeste jonka Kati pariin otteeseen hyppäsi ja korotettiin vähän, senkin hyppäsi! No, kuulema jossain metrissä saattaa - huom. saattaa kieltäytyä, muuten on ihan näpsäkkä menopeli myös esteillä. :) sitten kun oli minun vuoroni, tytöt ajatteli että voin aivan hyvin kokeilla matalaa estettä - minähän en ole ikinä hypännyt muulla kuin keppihevosella sekä hypyttänyt miestä ja koiraani. Haluaisin niin kovasti sanoa että hyvinhän se meni, mutta kun se ei mennyt ollenkaan. Juuri valmistautuessani seuraavalla kierroksella (tai ehkä sitä seuraavalla) hyppääväni esteen yli Pepe kompuroi ja sen päätteksi alkoi ontumaan. Ei laittanut painoa ollenkaan vasemmalle etuselle. (sama jalka kuin Kamulla...) Ei sitten uskallettu tosiaan enää ratsastella ja talutin hepan kotio. Perille tullessa ei ontumista enää huomannut, joten toivottavasti se ei ole mitään vakavaa. Noora taivutteli jalan perusteellisesti, koputeltiin ja naputeltiin sitä, mutta mitään aristamista ei enää havaittu. Huono tuuri siis!

Tässä muutamia kuvia viikolta ja sitten tältä päivältä.

Missähän tässä olisi korjattavaa?


Hop hop, hopoti hop, keinuhevosmuistoja ilmeisesti noiden pohkeiden kanssa!


Psst: Ja nyt Pepe, teeskentele että suhun sattuu, niin meidän ei tarttee hypätä...
Katse suunnattuna esteelle ;) On niistä kirjoista jotain oppinut, tai sitten vain huutelen Carinalle jotain kameran näppäimistä...